Tekoälystä puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta alkuinnostus on haihtunut, monet kokeilut jääneet irrallisiksi ja niiden tuottama hyöty bisneksen kannalta epäselväksi. Moni potee tekoälyväsymystä.

Vika ei ole tekoälyssä, vaan siinä, miten sitä käytetään. Yksi tämän hetken arvostetuimmista tekoälyasiantuntijoista, Antti Merilehto, vieraili Turussa 6.2. puhumassa aiheesta On My Way to SHIFT -tapahtumassa Turun Tiedepuistossa.

Merilehdon ydinviesti on selkeä: tekoäly on ennen kaikkea väline, joka pitää osata kytkeä arkeen, osaamiseen ja liiketoiminnan todellisiin haasteisiin. Tällä hetkellä yrityksissä tekoälyn käyttö on liian hajanaista: osa hyödyntää sitä, osa ei – yhteisiä toimintatapoja ei ole.

Miten asiaan sitten saataisiin muutos? Ratkaisu on lopulta yksinkertainen: tekoälyä ei voi ymmärtää, ellei sitä käytä itse. Siksi jokaisen tulee käyttää sitä omassa työssään – joka päivä.

– Tekoälyn arvo ei ole siinä, että se korvaisi ihmisen, vaan siinä, että se vapauttaa ihmisten aikaa muuhun. Todellista hyötyä saadaan riippuen siitä, miten ja mihin vapautunut aika käytetään, Merilehto sanoo.

Tekoäly tukena päätöksenteossa

Parhaimmillaan tekoäly auttaa tekemään parempia päätöksiä nopeammin – ja pitämään yrityksen strategian tiukasti mukana.

– Mielestäni jokaisen johtoryhmän on määriteltävä minimitaso tekoälyn käytölle! Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokainen päätösehdotus sparrataan tietoturvallisessa tekoälyssä ennen kuin se tuodaan johtoryhmän käsittelyyn. Tavoitteena ei ole korvata keskustelua, vaan säästää aikaa ja parantaa päätösten laatua, Merilehto jatkaa.

Merilehto arvioi, että noin parin vuoden päästä erillistä tekoälyä, jonne mennään kyselemään neuvoja, ei enää ole. Tekoäly on integroitunut osaksi käyttämiämme järjestelmiä.  Jo nyt tekoäly tuottaa paljon kiinnostavia avauksia, kun sitä käytetään ratkaisemaan oikeita ongelmia.

Yksi esimerkki tästä on helsinkiläisen kahvipaahtimo Kaffa Roasteryn ja tekoäly-yritys Elevin kehittämä, tiettävästi maailman ensimmäinen tekoälyn avulla suunniteltu kahvi. Se on kerännyt valtavasti huomiota kansainvälistä mediaa myöten.

Paahtimon myynti-, maku- ja asiakasdataa yhdistämällä luotu uusi kahvisekoitus on esimerkki siitä, miten asiakas lopulta määrittää tekoälyn kehittämän ratkaisun arvon. Asiakasta ei kiinnosta se, miten asia on tehty, vaan se, millainen lopputulos on.

Puheenvuoronsa päätteeksi Merilehto lahjoitti paketin AI-conic -kahvia SHIFTin toimitusjohtaja Carita Varjoselle ja kiitti, että SHIFTin muodonmuutos merkittäväksi, tunnelmaltaan ainutlaatuiseksi bisnesfestivaaliksi on ollut myös aivan ikoninen.

Yhdessä kasvuun ja menestykseen

On My Way to SHIFT on vuosittain järjestettävä kumppanuustapahtuma, jossa lanseerataan SHIFTin ohjelmisto tapahtuman sidosryhmille. Tapahtuman juonsi André Noël Chaker, ja musiikkiannista vastasi Turun musiikkijuhlat. Lavalla nähtiin Lumina Productionsin valoshow ja TMJ Flok a capella -lauluyhtye. Turun kaupungin terveiset toi elinvoimajohtaja Vesa Palander.

– SHIFT ei ole Turun kaupungille vain tapahtuma kalenterissa. Se on strateginen kumppanuus, joka tekee näkyväksi sen, mitä Turku parhaimmillaan on: kasvuhaluinen, rohkea ja yhteisöllinen. Turun elinvoima rakentuu ekosysteemeistä – meriteollisuudesta, lääketeollisuudesta, kasvavasta startup-kentästä ja vahvasta yliopistokaupungin osaamispohjasta. SHIFT on tapahtuma, joka tuo nämä kaikki saman katon alle. Vuoden 2026 teema – menestys tiedolla johtamisen, yhteisön ja kansainvälisyyden kautta – osuu suoraan siihen, mitä Turku tarvitsee juuri nyt, summasi Palander.